KORONAVIRUS

Pyrimme välttämään henkilökunnan ja potilaiden altistumisen koronavirukselle.

VAROTOIMENA EMME TOISTAISEKSI HOIDA POTILAITA KUIN ETÄNÄ.

Soita tarvittaessa päivystävään numeroon ja katsotaan kuinka voimme auttaa. Pyydämme potilaita vastaanotolle vain välttämättömissä tilanteissa. Emme hoida vastaanotolla lainkaan flunssapotilaita. Vain näin voimme säilyttää oman toimintakykymme ja suojata myös potilaita.

SUOSITTELEMME VAROTOIMENPITEITÄ MYÖS ASIAKASYRITYKSILLEMME:

Suosittelemme ohjeistamaan henkilökuntaanne niin, että selkeästi flunssaisena ei tultaisi töihin.

Suosittelemme lievissä flunssaoireissa sairaspoissaolon sopimisesta esimiehen kanssa, vasta sairauspoissaolon pitkittyessä tai oireiden sitä vaatiessa olkaa yhteydessä työterveyshuoltoon.

YLEISESTI SUOSITTELEMME, ETTÄ FLUNSSAPOTILAAT JÄÄVÄT KOTIIN.

OMIA OIREITA VOI ARVIOIDA SIVUSTOLLA: HELSINKILÄISILLE KORONAVIRUSTARTUNTAA EPÄILEVILLE ON OMA JULKISEN PUOLEN NEUVONTANUMERO: 09 31010024.

Koronaviruksesta

Esa Tahvanainen, viimeinen päivitys 22.3.

Kiinassa on todettu alkuvuonna keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi on tunnistettu uusi koronavirus (2019-nCoV). Terveyden-ja hyvinvoinninlaitos seuraa tilannetta Euroopan tautivirasto
ECDC:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. WHO on julistanut taudin pandemiaksi. Alla on linkki ajankohtaiseen tiedotteeseen:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset...

Virus leviää nyt todella nopeasti ympäri maailmaa. Viruksen leviämisestä ja viranomaisten ohjeista saa nyt paljon tietoa kaikista tiedotusvälineistä.

Avohoidossa koronaviruspotilasta hoidetaan käytännössä kuten influenssapotilasta. Lepoa, juotavaa ja särkylääkettä, mieluiten parasetamolia, joka ei sotke veren hyytymisjärjestelmää ja on parempi munuaisille. Kuitenkin lieväoireiset potilaat voivat käyttää muitakin särkylääkkeitä. Mikäli sinulla on vakavia yleisoireita, kuten hengitysvaikeuksia, korkeaa kuumetta tai muita sairauksia, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Koronavirukseen ei vielä ole täsmälääkkeitä tai rokotteita avohoitoon kuin tutkimuskäytössä. Tehohoitopotilaille käytetään jossain tapauksissa esimerkiksi alla mainittuja kokeellisia lääkkeitä (beetainterferonia + Remsedeviä + näitä farmakologisesti tehostavaa kolmatta lääkettä).

Kaiken kaikkiaan tautiin on kuollut alle 2 % sairastuneista, lievemmin sairastuneiden määrää ei edes tiedetä. Tauti on erityisen vaarallinen iäkkäille ja muille riskiryhmille. Koronaviruksen aiheuttama uhka on merkittävä, koska ihmisillä ei ole virusta kohtaan aiempaa immuniteettia. Virus leviää nyt todella nopeasti ja sairastuttaa suuria määriä ihmisiä samanaikaisesti. Tämä häiritsee parhaillaan koko yhteiskunnan toimintaa. Nyt pyrkimyksenä on hidastaa viruksen leviämistä niin etteivät kaikki sairastuisi siihen samaan aikaan, jotta terveydenhuolto pystyisi auttamaan kaikkia ja ehdittäisiin kehittää rokotteita ja lääkkeitä.

Hoitojen suhteen on toiveikkuutta: rokotteita valmistellaan kiivaasti, apuna on rokoteaihiot, joita on ehditty aiemmin kehittää MERS- ja SARS-viruksiin. Prekliiniset kokeet ovat jo käynnissä joillakin kehitteillä olevilla rokotteilla, ja rokotteita tulee käyttöön todennäköisesti vuonna 2021. Koronavirusta vastaan kehitetään myös lääkkeitä. Tällä hetkellä tutkitaan ainakin 30 eri lääkettä.

Hyvä lähde tuoreimpaan tutkimustietoon löytyy USA:n National Institute of Health sivuilta:

Siellä kerrotaan mm. juuri alkaneista kliinisistä lääketutkimuksista remsedevirillä

sekä rokotetutkimuksesta

https://www.nih.gov/news-events/news-releases/nih-...

Turussa suomalainen yritys odottaa lääkeaineelle viranomaishyväksyntää ARDS:n, eli keuhkojen pettämisen hoitoon tehohoitopotilailla. ARDS on yleisin kuolinsyy koronaviruksen ja monen muun keuhkoinfektion yhteydessä. Kyseessä on beetainferferoniin perustuva biologinen lääke, joka vahvistaa keuhkojen soluseinämiä.

Tuore review artikkeli koronaviruksesta ja taudin hoidosta:

Eräs hyvin mielenkiintoinen asia on koronaviruksen ja ACE2-entsyymin yhteys.

Koronavirus menee solun sisään ACE2-entsyymin avulla. Kyseistä entsyymiä esiintyy mm. keuhkoissa, verisuonissa, munuaisissa ja suolistossa. Viruksen piikkimäinen pinta-antigeeni tarttuu entsyymiin ja laukaisee proteolyyttisen reaktion, joka vie viruksen solun sisään.

"Coronavirus gains entry to a cell by utilizing ACE2 and type II transmembrane serine proteases (TMPRSS2).How does it do this? The coronavirus S (spike) protein utilizes ACE2 as a receptor for host cell entry. The major viral coronavirus target cells are type II pneumocytes and enterocytes. The S protein binds the catalytic domain of ACE2 with high affinity. Binding of the coronavirus S protein to ACE2 triggers a conformational change in the S protein of the coronavirus, allowing for proteolytic
digestion by host cell proteases (TMPRSS2) which is a potential target for intervention."
https://www.nature.com/articles/nm1267.epdf?shared... Aiheesta on tulossa tutkimuksia, mutta vielä ei tiedetä vaikuttavatko esimerkiksi nykyiset ACE-estäjät tai AT2-reseptorisalpaajat viruksen lisääntymiseen tai keuhkojen toimintaan taudin aikana, ja mihin suuntaan?

Toistaiseksi paras neuvo on jatkaa aiempaa lääkärin määräämää lääkitystä.

Aihe on erittäin monimutkainen. Yhtä oleellista kuin viruksen lisääntyminen on potilaiden angiotensiinijärjestelmän toimivuus, jonka tuhoutuminen sairauden yhteydessä johtaa juuri keuhkojen ja ilmeisesti myös muiden elinten vakaviin vaurioihin. ACE molekyylien tuhoutuminen johtaa mm. bradykiniinin lisääntymiseen, mikä pahentaa paikallista reaktiota. Koronaviruksen piikkimäinen pintaproteiini saattaa siis olla yksi monielinvaurion taustavaikuttajista. Toinen keskeinen tekijä ARDS- oireyhtymän kehittymisessä ovat immunologiset reaktiot. Immunologisten reaktioiden muokkaamiseen ja soluseinämien vahvistamiseen on tehohoidossa käytetty mm. beetainterferonia. Vanha malarialääke klorokiini rauhoittaa myös immunologisia reaktioita ja estää hieman viruspartilleleiden sisäänottamista soluihin. Kortisonin käytöstä ei ole ollut hyötyä, vaikka influenssan yhteydessä se on toiminut.

Viruksen sisäänpääsyyn vaikuttaminen lääkkeillä lienee yksi päätutkimuskohteista hoitoa haettaessa. Siinä voitaisiin käyttää geeniteknologisesti valmistettua liukoista ACE2-entsyymiä, Spike-vasta-aineita tai estää transmembrane protease serine 2 (TMPRSS2) aktiviteettia.


Toimintaohjeita

Jos epäilet koronavirusta soita julkisen puolen päivystykseen. Älä mene ilmoittamatta etukäteen minnekään hoitoon. Numero 116117 on valtakunnallinen neuvontanumero useimmissa sairaanhoitopiireissä, myös HUS:ssa.

https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvel...Nostamme valmiutta ja varotoimenpiteitä Klinikka1:llä tilanteen niin vaatiessa. Maanantaista 1.3. alkaen olemme siirtyneet siihen, että kaikki "flunssiin" liittyvä tehdään etänä puhelimitse. Työnantajia suositellaan hyväksymään meiltä etänä annetut sairaslomat siinä tilanteessa. Flunssaa sairastavien kannattaa aina välttää taudin levittämistä. Yskiminen yms. ei ole suositeltavaa muita päin, käytä kertakäyttöisiä nenäliinoja, jotka heitetään heti roskiin.

Hengityssuojaimista

Potilas voi käyttää sellaista paperista suojainta, joka estää roiskeet. Terveen ihmisen altistumista ei viranomaisohjeistuksen mukaan pysty suojaimilla vähentämään. Oman harkinnan mukaan voi toki käyttää FPP2-FPP3-tason suojainta, jos joutuu tilanteeseen missä altistumista voisi tapahtua. Kaikki normaalit hengityssuojaimet päästävät viruksia läpi, mutta voivat estää pisaroiden lentämisen suoraan hengitysteihin.

Ammattilaisille suosittelemme katsomaan WHO:n tekemät kurssit: